Vanhoja mattoja

Kuvasin päivällä kolme rullalla olevaa mattoa, jotka odottavat pesua. Tuli mieleen, että koulusta valmistuttuani olen äitini puilla suvun kesäpaikassamme kutonut useampia mattoja. Sekä myös omassa rivariasunnossamme oli äitini puut jonkin aikaa käytössäni. Sitten lasten myötä puut siiryivät takaisin äidilleni jotta saimme tilaa käyttöön. 

En nyt muista olenko nämä missä rakennuksessa kutonut taikka edes onko ollut sama loimikaan. Pitäisikin yrittää ottaa kuvia näistä vanhoista matoista. Suht kaikki taitavat vielä olla tallellakin... Mutta sitten pesun jälkeen ehkäpä... Tarkkaa lukumäärääkin pitänee muistella.

Tykkään kyllä näistä räsymatoista, kierrätys on hyvä asia. Eniten taitaa olla sinisävyisiä, johtuu varmaan käytettävistä tarpeista. Olen toki vihreää, punaista ja vaaleitakin mattoja kutonut. Kapeampaa ja leveämpää myös.

Ensi kertaan

Ensimmäiset kaksi istuinpäällistä

Nyt on saatu ensimmäiset nojatuolin "matot" kudottua ja viimeisteltyä. Vähän huolettaa loimi, siinä vaikuttaa olevan pientä epätasaisuutta. Tiuhtavarpoja en ole voinut laittaa tiuhtalangan kaveriksi. Siellä risteilee hiukan omituisesti loimilangat... Tiuhtalankahan oli siis jo kyllä edellisen laittajan jäljiltä... Pitänee ottaa useasti kudotut työt pois jos näyttää ongelmat suurenevan.

Miulla on puodin lankojen "jämissä" erilaisia lankoja, näihin käytin Schachenmayr Cotton Style Print -lankaa. Ensimmäisessä "matossa" oliivin sävyistä kolminkertaisena. Kokeilin alkuun kaksinkertaisena, mutta se tuntui liian ohuelta. Ja on todettava, että kolminkertainenkaan ei tainnut olla sitten riittävää koska kapeat poppanakuderaidat vähän tulevat ulos hulpioreunoissa.

Tiheys aiheutti myös pohdintaa, kudoinko liian tiukkaa. No, valmiina ainakin ovat ihan ok tuossa nojatuolissa, johon ne eilen illalla laitoin.

Oliivinvärisestä sain kudottua kyllä reilun metrin verran ennen kuin alkoi loimi vähän liepottaa noin 10 cm päästä oikeasta reunasta. Kokeilin vähentää kuteen syöttämistä, mutta eipä se tuntunut juurikaan auttavan.

Oliivinvärisessä käytin samaa sävyä kolminkertaisena. Toiseen vähän kirkkaamman vihreän kaveriksi laitoin yhden oliivia ja kaksi kirkkaampaa jotta sain vähän samaa sävyä mukaan. Oliivia jäikin vain yhden kerän verran jäljelle. On vähän arvoitus langan menekki.

Selkänojan ja istuimen päälle tuli pidempi, oliivin sävyinen matto. Pituus valmiina noin 166 cm ja leveys noin 38 cm. Kirkkaampi samaan tuoliin käsinojien ja istuimen päälle, pituus noin 142 cm ja noin 37 cm. Vähän ote näköjään seuraavassa tiukkeni, kun ajattelin saavani tuota liekotusta vähennettyä...

Viimeistelin vinonauhalla jotta sain hapsut piiloon. Vinonauhojakin löytyy "jäämistöstä" useampaa väriä

Poppanakudetta käytin vain noissa kapeissa raidoissa, nekin sävyt löysin omista jemmoista.

Nyt on aika siirtyä neulomon puolelle..

-anne

Uutta kudontaa

Alun vauhdikkaan startin jälkeen on ollut aika hiljaista tällä rintamalla. Nuo edellisen tekstin matot ovat edelleen rullalla, solmimatta. Niin suunnittelin tekeväni viimeistelyt viimeistään seuraavana (eli viime) kesänä. Tarkoitus oli viedä ompelukone terassin pöydälle kanttien ompelua varten... Mutta neulomiset ovat lohkaisseet aika ison osan aikatauluistani ja hyvä toki niin, jotta saan myös neulelankoja hyödynnettyä vähemmäksi.

Tänä keväänä tuli tarve tehdä Kädenjälkitalolle uusi mattoloimi. Ohjetta tarkemmin tutkittuani totesin sen olevan kuusivartinen ja kahdeksan polkusta. Käytössä olevat puut olivatkin vain nelivartiset joten lisää välineitä etsimme melkeinpä kissojen ja koirien avulla. Mutta mutkien kautta se homma on jo valmis kudontaa varten.

Murphyn laki pätee tässäkin asiassa.  Alkaneen v. 2021 innostuksen lumoissa aloin haaveilla toisista kapeammista kangaspuista... Tänä keväänä, samoihin aikoihin kun lisäosia haeskelin noihin Kädenjäljen talon puihin, sain puhelun jossa kyseltiin kangaspuille uutta omistajaa. Kävin katsomassa ja lupasin käydä hakemassa puut tarvikkeineen, matonkuteita ja yhden valmiin mattoloimenkin. Puissa oli valmiina poppanaloimi jota ei oltu kai kudottu vielä metriäkään.

Viime perjantaina haimme tavarat meille ja kokosimme ne äidiltäni saatujen viereen. Irroitin loimilangat pirrasta kuljetusta varten, vaikka olisihan sen pirran voinut irroittaakin. Totesin, että pirta kulkee turvallisemmin luhassa. Ja eihän noita loimilankojakaan niin reilusti ollut. Laskin langat niisissä ja niputin kymmenen langan erissä. Lukemaksi tuli 160+4 lankaa. Eli leveys 40 cm pirrassa. Lauantai-aamulle jäi vielä alkusolmut ja sidonta.

Sunnuntaina sitten kudoin jo reilun metrin verran olohuoneen nojatuoliin tulevaa "mattoa". Käytin kuteena ohuehkoa kirjavaa 100 % puuvillanauhalankaa kolminkertaisena, kapeissa raidoissa jemmoista löytyneitä poppanakuteita. Vähän mietin kudonko liian tiukkaa... Loimen pituus on arvoitus, ehkä 15-20 metriä. Mattoloimestakin pitää laskea lankaluku ja arvioida pituus. Jospa sen lankaluku täsmäisi vaikka ruusukkaaseen...

Eilen oli pihapäivä ja taitaa tänäänkin olla kun sää taisi vihdoinkin muuttua kesäisemmäksi ja hallaöiden uhka väistyä.

Nyt pihapuuhiin.    

Valmiita mattoja

 Vihdoinkin sain ensimmäiset kolme mattoa pois puista. Vähän yli vuosihan siinä vierähti kun neulomiset ottivatkin yllättäen vallan. Kollega kysyi viime vuoden tammikuun toisella viikolla olisinko halukas jatkamaan hänen tuotteidensa neulomista. Hän oli suunnitellut jäävänsä jo eläkkeelle. En miettinyt sekuntiakaan kun vastasin myöntävästi. 

Tuota ylintä mattoa jatkoin vielä puolisentoista metriä jotta sain nyt sitten irroitettua ensimmäiset pois. Vähän vaati alkuun mattomuudin hakemista, nopeasti se sieltä palasi mieleen. Onneksi olin kirjannut muistiinpanoja Ravelryyn. Kuteita tarvitsi leikata lisää, materiaaliahan löytyy nurkista riittämiin.

Tässä eteisen matto, tuulikaapista aulan puolelle. Pituus noin 225 cm. Vaikka löyhänä kutomisen lomassa mittasin niin silti vielä lyheni toivotusta 230 cm:n pituudesta.

Tässä viimeisin matto jota siis nyt jatkoin. Tämäkin lyheni viitisen senttiä. Pitänee siis kutoa vielä vähän reilumpina jotta toivottu pituus onnistuu. Nyt siis pituus 175 cm. 

Kännykällä tein ensin luonnoksen johon latasin kännykuvat. Tietenkään ne eivät tulleet oikeaan järjestykseen. (koen hankalana näiden kuvien siirtelyn tässä tekstin kirjoittamisen lomassa) Luonnosta täydentelen nyt läppärillä. Tekstin kirjoitus kun on näppärämpää tällä pelillä.

Lyhyin pätkä on 50 cm ja tulee takaovelle kodinhoitohuoneeseen. Kaikkien leveys on 87 cm, pirrassa leveys 90 cm.

Nyt vielä hapsujen solmimiset ja kantin ompelut päihin jotta saan hapsut piiloon. Muuten olen kyllä tosi tyytyväinen lopputuloksiin, vaikka värikkäämmistä räsymatoista pidänkin enemmän. Eteisen matoiksi nämä ovat vallan mainiot. Johonkinhan haluan lasten vanhat ja risat mustat farkut ja teepaidat sekä hupparit hyödyntää.

Vielä ainakin pari mattoa näillä spekseillä on tarkoitus kutoa. Sisävarastoon yksi raidaton kaveriksi tuolle viimeisimmälle, sekä toinen työhuoneen puolelle. Lointa pitäisi riittää vielä keittiöön värikkäämmille matoille. Niiden värimaailma on vielä päättämättä, mutta onhan tuossa aikaa pohtia ennen kuin tummat valmistuvat. Pitänee vähän levitellä sitten materiaalit esiin ja suunnitella mitä niistä syntyy.

Varmaan pitäisi kuitenkin ensin jatkaa yhtä kaarrokepaitaa, jonka lupasin tutulle neuloa... Jossain vaiheessa sitten lisään mattokuvia viimeistellyistä versioista tänne. Kielipoliisikin löytää vielä monia virheitä, mutta saa nyt riittää tällä kertaa...

Mukavaa sunnuntaita!

Anne

Kudonnan aika

Ja nimenomaan kangaspuilla kudonnan aika! Olenhan ammatiltani nimenomaan kutoja. Eipä ollut silloin hienoja nimikkeitä kuten artesaani. Valmistuin Lappeenrannan Kotiteollisuuskoulusta vuonna 1986 keväällä kudonnan kaksivuotiselta linjalta. Neulomiset keskitän ihan siihen tarkoitettuun blogiini Villanne.

Vihdoinkin, tätä olen pitkään haaveillut. Viimeiset 10 vuotta menikin reippaasti neuloessa ja lankapuotia pitäessä. Taustalla haaveilin kyllä kudonnastakin koko ajan. Miullahan on kangaspuut olleet pystyssä kaiken aikaa, ainakin viimeiset 15 vuotta. Nyt sitten syksyn mittaan ajatus kutomisesta nousi enenevissä määrin mieleeni. Sitten jo suunnittelin, että kun joulusta pääsen ja vuosi vaihtuu, aloitan uuden vuoden mattojen kutomisella.

Tämähän sitten toteutui! Taisi olla joulukuun alkua... ei kun Black Fridayn jälkeisenä maanantaina soittelin Toikalle ja tilasin uudet nelimetriset luomapuut. Voin sitten luoda loimia ihan kotona eikä tarvitse tilailla mistään valmiita loimia.

Ensimmäisen maton loimen (15 m pitkä ja 184 lankaa, leveys pirrassa 90 cm) loin 30.12.2020. Uuden vuoden aaton juhlinta meni rauhallisesti ja vuoden ensimmäisenä päivänä sitten kiersimme mieheni kanssa loimen tukille.

Sain 2.1.2021 sidonnatkin tehtyä ja kudoin jo mattoakin 10 cm verran. Kuteita aloin leikkaamaan ajoissa jo joulupäivänä. Lasten vanhoja farkkuja ja pitkiä kalsareita piisaa kyllä moneenkin mattoon varmasti.

Ensimmäinen matto on vain puolisen metriä pitä kynnysmatto kodinhoitohuoneeseen ulko-oven eteen. Sen sain juuri eilen 3.1.2021 valmiiksi. Tähän pikkupätkään testailin vähän sekä puiden, että nyörien kuntoa sekä kuteiden järjestystä ja sävyjä ensimmäistä isoa mattoa varten.  Se on tulossa tuulikaappiin jatkuen eteisaulaan asti noin 2,30 metriä pitkänä. Siksi värit ovat melko tummat ja rauhalliset. Keittiöön aion kutoa sitten jotain värikkäämpääkin ehkä... Se onkin vielä hakusessa, mutta pituudet ovat noin kolme ja kaksi metriä.

Voi, ettö tuntuu mukavalta kutoa! Olen vuosien varrella jemmaillut vanhoja lakanoita ja muitakin kuteiksi soveltuvia risoja(kin) vaatteita. Kankaitakin, joista ei koskaan tullut ommeltua mitään, löytyy kunhan penkaisen laatikoita. Kovasti suunnittelen/haaveilen muitakin kudonnaisia näiden mattojen jälkeen...

Kuviakin lisäilen myöhemmin, kun eka tekstiin en saanut kunnolla lisättyä. Poistin koko pitkän jutunkin vahingossa, mutta onneksi teksti löytyi vielä kännykän välilehdeltä. Ehkä on paras mennä nukkumaan!

-anne-